Roger Wessman tunnetaan pankkikonserni Nordean pitkäaikaisena pääekonomistina. Vuonna 2013 hän jätti yhtiön ja siirtyi osakkaaksi ja tutkimusjohtajaksi MarketNozeen. Yritys tuottaa sijoittajille tietoa taloudesta ja erityisesti suomalaisista pörssiyhtiöistä. Pyysimme Roger Wessmania arvioimaan eläkeuudistuksen vaikutusta kansantalouteen.
Aluksi Wessman muistuttaa, että eläkeuudistuksen tärkein tehtävä on pidentää työuria. ”Työikäinen väestö pienenee, ja näköpiirissä on vähemmän tuloja ja enemmän menoja julkiselle sektorille”, hän kiteyttää.
Hallituksen haastavana tehtävänä on supistaa kuilua tulojen ja menojen välillä. Sen arvioidaan olevan jopa viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Uusi eläkeratkaisu – vaikka onnistunutkin – kattaa tästä vain osan.
Jotta tilanne helpottuisi, täytyy saada aikaan talouskasvua. Sen luomisessa Wessman pitää sosiaaliturvan roolia merkittävänä.
Hyvän sosiaaliturvan ansiosta Pohjoismaissa ei ole tuettu kuihtuvia aloja. Esimerkiksi Ruotsissa Saabin tehtaita ei lähdetty pelastamaan verovaroin, vaikka yleinen paine oli kova.
”Rakennemuutosalojen tukeminen valtion varoin ei ole kestävää. Parempi ratkaisu on taata ihmisille turvaa siirtymäajaksi, kunnes uusilta aloilta löytyy työpaikkoja. Perusturva on edellytys talouskasvulle, erityisesti kun taloudessa tarvitaan rakenteellisia muutoksia”, hän kiteyttää.
Wessman pitää kannustinloukkuna esimerkiksi sitä, kun työtä vastaanottava menettää toimeentulotukensa ja työstä käteen jäävä tulo on jokseenkin samansuuruinen kuin työttömänä. Tällaiset loukut pitäisi hänen mielestään poistaa.
Eroon kannustinloukuista
Talouden ja työllisyyden parantaminen ei Wessmanin mielestä vaadi turvaverkon heikentämistä. ”Tukia voisi vähentää porrastetusti niin, että se kannustaisi työllistymään”, hän sanoo. Erityisesti tästä olisi apua matalapalkkaisilla aloilla, joilla kannustinloukkujen tuomat ongelmat ovat suurimmat.
Peruspalvelujen heikentäminenkään ei Wessmanin mukaan edistä talouskasvua. Tästä oli hyvänä esimerkkinä 1990-luvun lama, jonka aikana tehtyjen supistusten seurauksia kärsitään vieläkin lisääntyneinä terveyskuluina ja pitkäaikaistyöttömyytenä.
”Edelleen keskitytään liikaa siihen, että halutaan saada julkinen talous pikaisesti tasapainoon. Tärkeintä olisi saada talous kasvuun. Työurien pidentäminen ja kannustinloukkujen vähentäminen keventäisivät huoltamme siitä, että työvoiman puute rajoittaa kasvua tulevina vuosina. On hyvä muistaa, että työpaikkoja ei ole menetetty kuten 90-luvulla. Kyllä työtä on! Kyse on vain siitä, kuinka paljon meillä on varaa maksaa palkkoja.” Suomalainen eläkejärjestelmä on Wessmanin mukaan ylipäätään hyvä ja toimiva. Eläkeyhtiöiden rahat on sijoitettu ja saatu näin tuottamaan.
”Eläkkeiden suuri rahastoitu osuus tekee paljon helpommiksi seuraavat 20 vuotta, kun väestö ikääntyy ripeästi”, sanoo Wessman.